joogaa maton ulkopuolella
Jooga on paljon muutakin kuin vain näyttäviä asentoja, palautumiskeinoja ja hengitysharjoituksia - joogafilosofia antaa syvyyttä harjoitukseen ja auttaa tuomaan harjoituksen joogamatolta myös sinne ihan tavalliseen arkiseen elämään. Joogan taustalla vaikuttaa tuhansia vuosia vanha filosofia, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä elämään tasapainoisempaa, tietoisempaa ja merkityksellisempää elämää. Yksi tunnetuimmista joogafilosofian kokonaisuuksista on Patanjalin kuvaama kahdeksanosainen polku eli joogan kahdeksan haaraa. Nämä haarat eivät ole erillisiä suoritteita, jotka pitäisi edetä tietyssä järjestyksessä, vaan ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.
Seuraavaksi tarkastelen lyhyesti joogan kahdeksaa haaraa ja sitä, miten ne voivat näkyä myös joogamaton ulkopuolella osana tavallista arkea.
Yamat – suhde ympäröivään maailmaan
Yamat eli moraalinen perusta
Ahimsa - väkivallattomuus: Ahimsa tarkoittaa kaikenlaisen väkivallan välttämistä. Joogan harjoittaja välttää väkivaltaa niin muita kuin itseänsäkin kohtaa. Monesti harjoituksessa tätä sanoitetaan kehon kuuntelulla, sillä joogaharjoituksen ei ole tarkoitus rikkoa kehon rajoja ja kehoa muutenkaan. Myös armollinen puhe itselleen ja suorituspaineista luopuminen on Ahimsaa. Toisilla Ahimsan harjoittaminen joogamaton ulkopuolella näkyy erityisesti kasvissyöntinä sekä eläinten ja ympäristön oikeuksien puolustamisena. Ahimsan periaatteen mukaan joogi ei halua tuottaa tarpeetonta stressiä tai kipua muille elollisille.
Satya - totuudellisuus: Satya tarkoittaa totuudenmukaisuutta ja rehellisyyttä. Satyaa voi joogamatolla harjoittaa olemalla täysin rehellinen itselleen siinä, mitä keho kulloinkin todella tarvitsee. Satyaa harjoittaessa on hyvä muistaa myös Ahimsan käsite - milloin on hyvä puhua suoraan ja totuudellisesti, ja milloin jättää jotain sanomatta, jos se satuttaisi toista.
Asteya - ei-varastaminen: Joogi ei varasta, ei materiaa eikä mitään muutakaan. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa, että saavut joogatunneille ajoissa, jotta kunnioitat muiden aikaa ja tilaa.
Brachmacharya - pidättäytyminen: Brahmacharya kehottaa käyttämään omia voimavaroja viisaasti sen sijaan, että kuluttaisit niitä jatkuvasti liiallisuuksiin. Patanjalin aikaan tämä tarkoitti seksuaalienergian varastoimista, mutta nykyään se voi yhtä kaikki olla oman energian suojelua tilanteissa, joissa ympäristö haluaisi sinusta koko ajan lisää.
Aparigraha - kohtuus: Aparigraha muistuttaa päästämään irti tarpeettomasta omistamisesta, sillä materia ei tuo onnea. Mieli helposti haluaisi aina jotain uutta, mutta monesti sinulla on jo se, mitä tarvitset. Monesti Aparigraha liitetään myös luonnonsuojeluun - luontoa tulisi kunnioittaa ja luonnonvaroja käyttää säästeliäästi. Voit esimerkiksi aivan hyvin joogata niissä vanhoissa joogalegginsseissä vielä toisenkin vuoden.
Niyamat - suhde omaan itseen
Niyamat eli joogin elämäntavat
Saucha - puhtaus: Saucha tarkoittaa niin ulkoista kuin sisäistä puhtautta. Käytännön tasolla se tarkoittaa sitä, että käyt suihkussa ja huolehdit esim. kotisi siisteydestä. Se voi myös tarkoittaa sellaisista tavoista ja ajatuksista luopumista, jotka eivät enää palvele omaa hyvinvointia.
Santosha - tyytyväisyys: Santosha tarkoittaa kykyä nähdä hyvää nykyhetkessä ilman jatkuvaa tarvetta tavoitella jotakin lisää. Sinun ei tarvitse olla parempi tai suorittaa enemmän, vaikka maailma sitä jatkuvasti viestisikin.
Tapas - itsekuri: Tapas kuvaa sitoutumista omaan harjoitukseen ja kasvuun. Joskus se näkyy motivaationa nousta joogamatolle silloinkin, kun ei erityisesti huvittaisi. Muista, että harjoitus saa olla joka päivä erilainen, eikä aina tarvitse jaksaa saman vertaa.
Svadhyaya - itsetutkiskelu ja opiskelu: Tämä voidaan nähdä niin konkreettisesti joogafilosofisten tekstien opiskeluna kuin myös omaan itseen syvemmin tutustumisena. Svadhyaya kutsuu tarkastelemaan omia ajatuksia, tunteita ja toimintatapoja uteliaasti ja rehellisesti. Joogamatolla voit kokea tämän kaiken aina uudelleen: Miksi tunnen, ajattelen tai koen näin?
Isvara pranidhana - antautuminen, omistautuminen: Tämä niyama tarkoittaa vallasta ja kontrollista luopumista jonkin suuremman käsiin (olkoon se sitten maailmankatsomuksesi mukaan universumi, jumaluus tai jokin muu). Se muistuttaa, ettei kaikkea elämässä voi kontrolloida tai suunnitella etukäteen, että kaikki ei ole omissa käsissämme. Joogatunnilla tätä voi harjoitella luottamalla opettajan ohjaukseen ja päästämällä hetkeksi irti.
harjoitteet
Asana - jooga-asennot
Ehkä tunnetuin ja näkyvin osa joogaa on asanaharjoitus. Nykyään monet aloittavat joogapolkunsa juuri fyysisen harjoituksen kautta, eikä siinä ole mitään väärää. Asanoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole pelkästään kehittää voimaa, liikkuvuutta tai tasapainoa, vaan fyysinen harjoitus voi toimia eräänlaisena siltana kohti muita joogan osa-alueita. Sinun ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostunut joogafilosofiasta voidaksesi nauttia joogaharjoituksesta.
Pranayama - hengitysharjoitukset
Pranayama tarkoittaa hengityksen tietoista säätelyä ja elinvoiman ohjaamista hengityksen avulla. Hengitys on ainutlaatuinen työkalu, sillä sen kautta voimme vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Olet ehkä huomannut, kuinka stressaantuneena hengitys muuttuu pinnalliseksi ja kiireiseksi. Vastaavasti jo muutama rauhallinen ja syvä hengitys voi auttaa oloa rauhoittumaan.
Pratyahara - aistärsykkeistä vetäytyminen
Nykyisessä ärsyketulvan täyttämässä maailmassa pratyahara tuntuu ehkä ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Pratyahara tarkoittaa huomion suuntaamista sisäänpäin. Ehkä hetki ilman puhelinta, uutisia tai muuta jatkuvaa informaatiovirtaa. Joogaharjoituksessa tämä voi näkyä siinä, että opit pysymään läsnä harjoituksessa, eikä huomio karkaa koko ajan aistiärsykkeiden mukana (esim. liikenteen melu, ilmastoinnin humina…).
sisäiset harjoitteet
Dharana – keskittyminen
Dharana tarkoittaa keskittymistä yhteen kohteeseen. Se voi olla hengitys, mantra, kehon tuntemus tai jokin muu huomion ankkuri. Nykyään keskittymistä haastetaan jatkuvasti, ja huomio harhautuu herkästi. Joogatunnilla opettaja saattaa ohjata huomiotasi jotain tiettyä kohdetta kohti, ja sinun tehtäväsi on yrittää pysyä tässä kohteessa.
Dhyana - meditaatio
Kun keskittyminen syvenee ja muuttuu vaivattomammaksi, puhutaan dhyanasta eli meditaatiosta. Dhyana ei siis ole mikään tietty meditaatiotekniikka, vaan se tila ja kokemus, joita tekniikoilla tavoitellaan.
Samadhi - syventyminen, yhteys
Samadhia pidetään usein joogan päämääränä: valaistumisena, autuutena, täyttymyksenä. Sitä on vaikea selittää yksiselitteisesti, sillä kyse on syvästä yhteyden, rauhan ja ykseyden kokemuksesta. Samadhi on kyky nähdä elämä ja todellisuus sellaisena kuin ne ovat. Samadhia ei voi suorittaa tai pakottaa, vaan sen voi kokea, kun muut harjoituksen osa-alueet ovat tasapainossa.
JoogA ELÄMÄNTAPANA
Joogafilosofian kahdeksan haaraa muistuttavat siitä, että jooga on paljon enemmän kuin yksittäinen viikkotunti joogastudiolla. Fyysinen harjoitus on arvokas osa kokonaisuutta, ja sen rinnalla kulkevat eettiset periaatteet, hengitysharjoitukset, meditaatio sekä oman mielen tutkiminen. Sinun ei tarvitse kuitenkaan olla kiinnostunut joogafilosofiasta voidaksesi joogata. Joogafilosofian avulla voit kuitenkin opetella pääsemään irti ympäristön paineista, liiallisesta kontrolloinnista tai riittämättömyyden tunteesta.
Ehkä juuri siksi jooga puhuttelee minua ja niin monia meistä eri elämäntilanteissa. Sen tarkoituksena ei ole tehdä meistä täydellisiä, vaan auttaa meitä elämään hieman tietoisemmin, myötätuntoisemmin ja tasapainoisemmin – niin joogamatolla kuin sen ulkopuolellakin.
Hyviä teoksia joogafilosofiasta kiinnostuneille:
Matti Rautaniemi - Joogan Historia (2020)
Matti Rautaniemi - Tiedonjanoinen Joogi (2021)
Måns Broo - Patanjalin Yoga-sutra (2010)